Pyhävaatteita

Taiteen maisterin opinnäytteeni Pyhävaatteita sisältää kaksi osaa; tutkimuksen ja taiteellisen produktion. Tutkimuksen avulla pyrin syventämään suunnittelutyötäni ja löytämään vaatteen arvostusta lisääviä elementtejä, joita hyödyntää vaatesuunnittelussa. Työ herättelee pohtimaan nykyistä vaatteiden kulutuksen ilmapiiriä ja sen mielekkyyttä sekä vaatesuunnittelijan roolia muodin muuttuvassa maailmassa. Tutkimuksessa perehdyn suomalaisiin vaatekäytäntöihin 1920–1970 välisenä aikana. Pohdin vaatteiden merkitystä ja niihin kohdistunutta arvostusta Suomessa aikana, jolloin valmisvaatteita oli saatavilla vain rajoitetusti tai ei lainkaan. Haastatteluiden ja kirjallisen tiedonhaun avulla selvitän vaatteiden käyttöyhteyksiä, kokemuksia vaatteista ja niiden valmistuksesta. Kokoamani kuva- aineisto täydentää näin saamiani tietoja. Havainnoidakseni vaatteiden kulutuksen nopeaa muuttumista tarkastelin osana tutkimusta neljän kuukauden ajan omaa pukeutumistani ja vaatteiden kulutustani. Halusin selvittää miten paljon vaatteita oikeasti tarvitsen ja miten perustelen vaatevalintani. Neljän kuukauden haastejakson aikana käytin omistamistani 86:sta vaatteesta vain kuuttatoista. Määrä on huomattavasti pienempi kuin odotin ja todistaa sen, että olen tottunut hankkimaan vaatteita yli käyttötarpeeni. Produktio-osassa suunnittelin ja toteutin tutkimuksessa esiin tulleiden seikkojen pohjalta 11 vaatetta. Vaatteiden toteutuksen kautta havainnoin vaatteen valmistuksen merkitystä ja vaikutusta vaatteen käyttöön. Tutkimuksen kautta ilmeni miten vaatteen elinkaari on nykyään huomattavan lyhyt verrattuna aikaan jolloin vaatteita tehtiin paljon käsityönä. Vaatteita ei enää esimerkiksi korjata kuten ennen. Halusin keskittyä yksittäisten vaatteiden suunnitteluun mallistokokonaisuuden suunnittelun sijasta. Suunnittelin vaatekokoelman, joka ei ole sidoksissa kaupalliseen sesonkiajatteluun ja jonka käyttöala on laaja. Vaatteissa käyttämiäni kankaita kuvioin auringon valon ja syanotypian avulla, tarkoituksenani ilmentää ajan kulumista vaatteessa. Käyttämieni työskentelytapojen kautta pyrin antamaan vaatteille tarinan, joka antaa niille lisää arvoa.Pyhävaatteita master thesis has two parts: a written study and an artistic production part. Through the study I deepen my design work and look for valuecreating elements from which I could benefit in my fashion design work. I aim to evoke discussion about modern clothing consumption habits and designers role in the changing world of fashion. In my study I explore Finnish clothing traditions in between 1920’s and 1970’s. In that time clothes were commonly hand made and mass produced clothes did not yet dominate the market. I contemplate the significance of hand made clothes and their value. Through interviews and literature research I examine the usage of clothes and experiences of making them. The visual research material that I have collected supplements this gathered knowledge. The amount of clothes we consume has increased rapidly. To demonstrate this I observe my own way of wearing and consuming clothes as a part of the study. I wanted to find out the amount of clothes I truly need in normal daily life and how I rationalize my clothing choices. During four months of self-surveillance, I wore just 16 separate pieces of clothing out of the 86 garments I owned. The amount is much less than I expected and it indicates that I own a lot more clothes than I would essentially need. I also examined the use phase of the garments, as well as the quality of production and its impact on the wearing of the clothing. It appeared from the study that the life cycle of garments is much shorter now than in the past when clothes were hand made. For example, patching garments is not as common as it was before. The production part of the thesis contains eleven garments I designed and made based on the results of the study. Instead of designing a collection, I focused on designing individual pieces that have a wide range of usage. The selection of clothes I designed is not targeted to a specific commercial season. I use sunlight and cyanotype to pattern the fabrics. With these methods I express the passage of time in clothes. Through the working process I seek to give the garment a story that increases the experienced value of the clothing

Physical Layer Challenges and Solutions in Seamless Positioning via GNSS, Cellular and WLAN Systems

As different positioning applications have started to be a common part of our lives, positioning methods have to cope with increasing demands. Global Navigation Satellite System (GNSS) can offer accurate location estimate outdoors, but achieving seamless large-scale indoor localization remains still a challenging topic. The requirements for simple and cost-effective indoor positioning system have led to the utilization of wireless systems already available, such as cellular networks and Wireless Local Area Network (WLAN). One common approach with the advantage of a large-scale standard-independent implementation is based on the Received Signal Strength (RSS) measurements.This thesis addresses both GNSS and non-GNSS positioning algorithms and aims to offer a compact overview of the wireless localization issues, concentrating on some of the major challenges and solutions in GNSS and RSS-based positioning. The GNSS-related challenges addressed here refer to the channel modelling part for indoor GNSS and to the acquisition part in High Sensitivity (HS)-GNSS. The RSSrelated challenges addressed here refer to the data collection and calibration, channel effects such as path loss and shadowing, and three-dimensional indoor positioning estimation.This thesis presents a measurement-based analysis of indoor channel models for GNSS signals and of path loss and shadowing models for WLAN and cellular signals. Novel low-complexity acquisition algorithms are developed for HS-GNSS. In addition, a solution to transmitter topology evaluation and database reduction solutions for large-scale mobile-centric RSS-based positioning are proposed. This thesis also studies the effect of RSS offsets in the calibration phase and various floor estimators, and offers an extensive comparison of different RSS-based positioning algorithms

Ensimmäisen lapsen syntymän tuomat muutokset vanhempien masentuneisuuteen, luottamuksen tunteeseen ja perheen toimivuuteen sekä äitien kokemukset neuvolapalveluista

Ensimmäisen lapsen syntymä tuo monia muutoksia vanhempien elämään. Parisuhde muuttuu vanhemmuudeksi ja vanhempien tulee omaksua uudenlaiset identiteetit ja roolit. Tämä voi vaikuttaa vanhempien itsearvioimaan masentuneisuuteen, vanhemmuuteen liittyvään luottamuksen tunteeseen sekä perheen toimivuuteen. Suomessa vauvaperheille tarjotaan lakisääteiset neuvolapalvelut. Neuvolassa seurataan äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointia ja terveyttä. Neuvolalla on iso rooli tuen ja tiedon antamisessa perheille uudessa tilanteessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhemmaksi tulemisen aiheuttamia muutoksia vanhempien itsearvioimassa masentuneisuudessa, luottamuksessa omaan kykyyn olla vanhempi ja kokemuksessa perheen toimivuudesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata perheiden saamia neuvolapalveluita sekä äitien kokemusta neuvolapalveluiden riittävyydestä. Tutkimuskysymyksinä oli: 1. Miten vanhempien itsearvioima masentuneisuus muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 2. Miten vanhempien luottamus omaan kykyyn olla vanhempi muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 3. Miten vanhempien kokemus perheen toimivuudesta muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 4. Millaisia kokemuksia äideillä on neuvolapalveluista odotusaikana ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena ja se oli osa Tampereen yliopiston ja Kyoto Tachibana Universityn yhteistä tutkimushanketta "Odottavien ja vauvan kanssa elävien perheiden seurantatutkimus Suomessa ja Japanissa". Pro gradu -tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin ensimmäistä lastaan odottavilta vanhemmilta Suomessa (äidit n=59, puolisot n=43) ja heitä seurattiin vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden ajan. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuksen tulosten perusteella vanhempien itsearvioimassa masentuneisuudessa tai vanhempien luottamuksessa omaan kykyyn olla vanhempi ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Perheen toimivuuden osa-alueista perheen sisäiset suhteet, roolit ja vastuut, perheen normit ja kommunikaatio heikkenivät molemmilla vanhemmilla tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi puolisoilla kokemus taloudellisen tuen saamisesta heikkeni tilastollisesti merkitsevästi. Tukiverkoston osalta muutoksia ei havaittu kummallakaan vanhemmista. Äidit käyttivät julkisia neuvolapalveluita aktiivisesti. Äidit kokivat saaneensa neuvolasta paljon tietoa, mutta kokemus ohjauksesta ja neuvonnasta ei ollut kaikilta osin riittävää. Erityisesti enemmän ohjausta toivottiin synnytyksestä palautumiseen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi kaivattiin tietoa vertaistuen mahdollisuuksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta vanhempien itsearvioiman masentuneisuuden, vanhempien luottamuksen omaan kykyyn olla vanhempi sekä perheen toimivuuden olleen hyvällä tasolla kaikissa mittausajankohdissa. Äidit olivat pääasiassa hyvin tyytyväisiä saamiinsa neuvolapalveluihin, mutta myös kehittämiskohteita löydettiin

Radiographic and Ultrasonographic Findings in Three Surgically Confirmed Cases of Small Intestinal Ischemia Related to Mesenteric Volvulus or Intestinal Torsion in Dogs

This case report describes the radiographic and ultrasonographic findings of three surgically confirmed cases of mesenteric volvulus or intestinal torsion in dogs. In all three cases, ultrasonographic findings included segmental ileus and absent or markedly reduced peristalsis of the affected small intestine, and partial loss of wall layering with increased overall echogenicity of the intestinal wall, but with normal to mildly increased wall thickening. No blood flow was detected in the affected small intestinal wall when assessed with colour Doppler. A moderate amount of peritoneal effusion was also detected with hyperechoic omental and mesenteric fat tissue throughout the peritoneal cavity. Few reports describe ultrasonographic findings of small intestinal ischemia in small animals. In all three cases presented here, ultrasound was helpful in demonstrating typical intestinal wall changes and helped to obtain the correct diagnosis of ischemic disease of the small intestine.Peer reviewe

Management control systems in small business transfers : a resource-based view

This study investigates whether post-business transfer MCS development (PBTMCSD) is associated with post-business transfer success (PBTS) in small firms. The data for the study was collected in January 2012 as a web-based survey. The target group consisted of acquirers (both external buyers and family business successors) who had implemented a business transfer during 2006-2011 in Finland. A total of 178 questionnaires were sent out, and 67 responses were received. Regression analysis is used to investigate the relationship between PBTMCSD and PBTS. We utilize both resource-based view (RBV) and contingency theory. The results indicate that PBTMCSD has a positive and significant relation with PBTS. Our findings highlight the importance of PBTMCSD even in small companies in the context of business transfer. However, the relationship between PBTMCSD and PBTS performance was stronger for firms with five or more employees as well as firms with previous experience of business transfers

Kokeilujen käynnistymisen jäljillä: Ongelmapuhetta vai kestäviä ratkaisuja eettiseen kuormitukseen vanhushoivan resurssiniukoissa työolosuhteissa?

Tutkimuksessa analysoitiin ja arvioitiin kahdella sosiaali- ja terveydenhuollon alueella toteutettuja vanhusten hoidon työyhteisöissä käynnistettyjä kehittämiskokeiluja. Kokeilujen tavoitteena oli ehkäistä ja vähentää hoitajien kokemaa eettistä kuormitusta, kun työolot olivat muuttuneet yhä kiireisemmiksi resurssipulasta kärsivissä työyhteisöissä. Kokeilujen arviointipajoissa keskustelut etenivät toisella sotealueella enemmän ongelmapuhekeskeisinä ja toisella sotealueella enemmän ratkaisuihin ja onnistumisiin keskittyvänä. Molemmissa arviointipajoissa kokeiluja kehittäneet työntekijät ja esihenkilöt toistivat puheenaiheena kehittämisen ajan niukkuuden työn arjessa keskeisimpänä kokeilujen edistymisen esteenä. Toisella sotealueella siitä muodostui keskusteluissa kehittämistä estävä jännite. Toisella sotealueella oli luotu toimintatapoja, joilla kehittämisen aikaa saatiin ujutettua hoitotyön lomaan. Artikkelin johtopäätös on, että työntekijät ja esihenkilöt pystyvät viemään työolosuhteita parantavia kokeiluja käytäntöön, jos he saavat käyttää aikaa uuden toimintatavan kehittämiseen. Jotta kokeilevan kehittämisen toimintatapa juurtuisi jatkuvaksi tavaksi toimia, tarvitaan sellaisia työn organisointiin ja työtapoihin liittyviä toimia, jotka takaavat työn kehittämisen olevan osa työtä. Tämä edellyttää toiveikkuutta ja johdon valtuutusta sen suhteen, että resurssien niukkuuteen ja työn organisointiin voidaan vaikuttaa työntekijätasolta

Intervertebral disc disease in Dachshunds radiographically screened for intervertebral disc calcifications

Abstract Background Intervertebral disc disease (IDD) is a very common neurological disease, Dachshunds being the breed most often affected. In this breed, IDD has a hereditary background and is associated with intervertebral disc calcification (IDC), an indicator of severe intervertebral disc degeneration. In Finland, spinal radiography is used, when screening for IDC before breeding Dachshunds. We evaluated the association between IDC and IDD in Finnish Dachshunds radiographically screened for IDC. A questionnaire was sent to owners of 193 radiographically screened Dachshunds aged at least ten years. Clinical signs indicative of IDD were compared with IDC grade (grade 0 = no calcifications, grade 1 = 1 – 2 calcifications, grade 2 = 3 – 4 calcifications and grade 3 = 5 or more calcifications) and with age at the time of the radiographic examination. The diagnosis of IDD was confirmed by a veterinarian. Results IDD was common in the study population with 31% of dogs being affected. IDD and IDC were clearly connected (P < 0.001); IDD was rare in dogs with no calcifications (grade 0) and common in dogs with severe IDC (grade 3). The IDC grade was strongly positively associated with frequency of back pain periods (P < 0.001), and dogs with IDC grade 3 had frequent periods of pain. Reluctance to jump onto a sofa had a strong positive association with back pain. No association existed between age of the dog at the time of the radiographic examination and clinical signs indicative of IDD. Conclusions Radiographically detected IDC and IDD are common in Finnish Dachshunds and are strongly associated with one another. Spinal radiography is an appropriate screening tool for breeders attempting to diminish IDC and IDD in Dachshunds. A breeding program that screens dogs and selects against IDC can be expected to reduce the occurrence of IDD in future. Twenty-four to 48 months of age is a suitable age for screening

Yksilölliseen ja monimuotoiseen asumiseen; Kehitysvammaisten asumisen ohjelman arviointi asumisratkaisujen osalta

Valtioneuvosto teki vuonna 2010 periaatepäätöksen ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015. Tässä ns. Kehas-ohjelmassa tavoitteena oli tuottaa yhteensä 3 600 uutta asuntoa laitoksista ja lapsuudenkodeistaan muuttaville kehitysvammaisille. Vuonna 2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen, jossa asetetaan tavoitteeksi lopettaa kehitysvammaisten henkilöiden laitosasuminen vuoteen 2020 mennessä. Tässä arvioinnissa tarkastellaan, miten Kehas-ohjelma on onnistunut tavoitteissaan laitosasumisen purkamiseksi sekä yksilöllisten ja monimuotoisten asumisratkaisujen edistämiseksi kehitysvammaisille ihmisille. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämien investointiavustusten rooli ohjelman toteutuksessa sekä asumisen ja asumispalvelujen kehittämistarpeiden kartoitus vuosille 2016–2020. Aineisto koostuu valtio-, kunta- ja järjestötoimijoiden sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa haastatteluista. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty selvitys-, dokumentti- ja tilastoaineistoa. Arvioinnin tulosten mukaan Kehas-ohjelman tavoitteet nauttivat laaja tukea. Ohjelman myötä ministeriöille, kunnille, palveluntuottajille ja erityishuoltopiireille on muodostunut yhteinen tahtotila ja sitoutuminen tavoitteeseen laitosasumisen purkamiseksi. Ohjelma on luonut uusia yhteistyöverkostoja kuntiin ja laajentanut poikkihallinnollista ajattelua sekä myötävaikuttanut uusien toimintatapojen luomiseen. Laitoshoidon purku on lähtenyt hyvin vauhtiin, mutta tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. ARA:n rahoituksella tuotettiin ohjelmakaudella yli 2 500 asuntoa. Jos huomioidaan tämän uustuotannon lisäksi myös asuntohankinta, ARA pääsi tavoitteeseensa. RAY:n rahoituksella hankittiin lähes 400 asuntoa, mikä on noin puolet ohjelman mukaisesta RAY:n enimmäismäärästä. Suurin osa kuntatoimijoista oli tyytyväisiä ARA:n ja RAY:n avustuksiin, ja erityisesti ARA:n investointiavustusta käytettiin aktiivisesti. Vuokratason pitäminen kohtuullisena ei arvioinnin mukaan onnistuisi lainkaan ilman ARA:n avustuksia. Toteutuneet kohteet ovat suurelta osin olleet 15-paikkaisia tai suurempia ryhmäkoteja. Kehas-ohjelman toteutuksessa haasteena on ollut, että hajautettuja asumisratkaisuja ei ole toteutettu riittävästi ja asumiseen liittyvät palvelut eivät ole kehittyneet samaa tahtia laitosasumisen purun ja uuden asuntotuotannon kanssa. Kehittämissuosituksina esitetään mm., että valtion strategista ohjausta tulee jatkaa ja kiinnittää erityistä huomiota monipuolisten asumisratkaisujen ja niitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Investointitukia pitää suunnata erityisesti monipuolisten asumisratkaisuiden aikaansaamiseksi ja edistämään asumista tavallisessa asuntokannassa. Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa osallisuutta tulee vahvistaa asumisratkaisuja valittaessa. Asumisratkaisun pitää aina perustua yksilölliseen tarpeeseen ja yksilön toiveita kunnioittaen. Yleisellä tasolla tulee lisätä tietoa kehitysvammaisuudesta ja muokata asenneilmapiiriä myönteiseksi erilaisia asujia kohtaan

Uutta teknologiaa elintarviketurvallisuuden varmentamiseen

Ruuan profiloituminen vientituotteeksi, kuluttajien liikkuvuus, suurina erinä valmistettavien prosessoitujen ja valmisruokien käytön lisääntyminen sekä globaalit trendit lisäävät merkittävästi ruokaturvallisuusriskiä. Viranomaiset kiristävät valvontavaatimuksia ja kuluttajat haluavat enemmän tietoa ruokansa turvallisuudesta. Elintarvikkeiden valmistajilta odotetaan yhä laajempaa omavalvontaa turvallisuusuhkien eliminoimiseksi jo jatkojalostusprosessissa. Projektin yleistavoitteena oli parantaa elintarviketurvallisuutta elintarvikkeissa ja elintarviketuotantolaitoksissa kehittämällä uusia, innovatiivisia mahdollisuuksia taloudellisten, nopeiden ja yksinkertaisten mittausmenetelmien käyttöönottoon. Lisäksi tavoitteena oli luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa ja tukee ruokaturvallisuusratkaisujen kehittämistä globaalien markkinoiden lisääntyviin tarpeisiin. FSC toimintaympäristöön on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin sekä alueen teknologiayritysten myötävaikutuksella Oulun elintarviketurvallisuuden tutkimuksen ja kehityksen osaamiskeskittymä. Toimintaympäristö on kokonaan uuden tyyppinen poikkitieteellinen lähestymistapa elintarviketurvallisuuden menetelmien ja teknologioiden kehittämiseen. Toimintaympäristö on myös pohja, jolle tulevaisuuden elintarviketurvallisuusklusteri rakentuu. Projektin mikrobiologisen osion päätavoitteina oli kehittää elintarvikediagnostiikkaan on-linebiosensori, jolla elintarvikepatogeenit voitaisiin tunnistaa suoraan tuotantolinjalta. Mittavan taustaselvityksen perusteella oli ilmeistä, että nykyisillä teknologioilla on-line-biosensorin kehittäminen ei olisi mahdollista. Tavoite suunnattiin uudelleen vaihtoehtoisen pikamenetelmän kehittämiseen. Mallipatogeeniksi valittiin Listeria monocytogenes ja tavoitteeksi asetettiin näytteen analysointiprosessin nopeuttaminen noin viikosta vuorokauteen. Työssä hyödynnettiin nanobioteknologian työkaluja. Tuloksena näytteen analysointiaika lyheni noin kahteen vuorokauteen. Lisäksi projektissa kehitettiin erittäin herkkä LED-teknologiaan perustuva fluoresenssimittalaite, SepLED. Projektin vierasesinetunnistuksen päätavoite oli kyetä erottelemaan erityyppiset (esimerkiksi lihasta luunsirut, kalasta ruodot, muovit, alumiini, keraami) ja myös hyvin pienikokoiset tuotteet toisistaan erilaisissa pakkausratkaisuissa. Ongelman ratkaisussa käytettiin Dual Energy-kuvausta, joka tarjoaa sopivilla reunaehdoilla merkittäviä etuja erottuvuuden ja kontrastin parantamiseen. Projektissa suunniteltiin ja rakennettiin DE-kameran prototyyppi menetelmän testaamiseksi elintarviketurvallisuusmittauksissa erilaisissa elintarvikematriiseissa (esim. luunsirujen erottaminen lihasta). Monienergiamittauksen (DE) lisäksi hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin monikulmageometriaan perustuva prototyyppi vierasesineiden tunnistamiseksi nestepakkauksista.201